Pienessä flunssassa vaikeroivat raavaat miehet ovat joka talvinen vitsinaihe sosiaalisessa mediassa ja naisporukoissa. Pienessä kuumeessa kärsivä mies haluaa sympatiaa ja lämmintä keittoa suoraan sairasvuoteeseen. Naisia puolestaan ei pieni flunssa tunnu kaatavan, kuumeisena ja nenä vuotaen ruokitaan jälkikasvu, pestään pyykit ja hoidetaan muut arjen touhut kuten muulloinkin. Onko miesflunssa naisten keksimä stereotypia miehistä vai ovatko miehet todellakin herkempiä talven lentsuille?
John Hopkins- yliopistossa tutkittiin onko miesflunssa tosiaan olemassa tartuttamalla nais- ja miespuolisiin koehenkilöihin nenäsoluja ja seuraamalla viruksen kehitystä saatiin mielenkiintoisia tuloksia. Naisten korkeamman estrogeenitason pääteltiin mahdollisesti suojaavan heitä miehiä paremmin flunssanoireilta. Näin ollen miesflunssa saattaakin olla totista totta eikä vain miesten hellyyden kaipuuta sairaana tai naisten keksimiä tarinoita vaativista poikaystävistä ja puolisoista.
Korkeampi kipukynnys
Naisten synnytyskokemukset ovat saaneet monet mieltämään naisen kipukynnyksen miestä korkeammaksi. Suusta suuhun kulkevat tokaisut naisten kestävyydestä ovat tuttuja jokaiselle. Jos miesten pitäisi synnyttää, keksittäisiin taatusti kivuttomampi tapa lisääntyä. Miksi naiset elävät keskimäärin miehiä pidempään? Koska naisilla ei ole aikaa kuolla. Tuttuja juttuja naistenporukoissa, eikö?
Tieteellisten tutkimusten mukaan miehen kipukynnys ei kuitenkaan ole naista alhaisempi vaan päinvastoin. Tutkimusten mukaan miehet kestävät jopa paremmin pitkäkestoista kipua kuin naiset. Mistä kumpuavatkaan uskomukset raavaista naisista ja sohvannurkassa köhivistä karskeista miehistä?
Flunssa kaataa niin miehiä kuin naisiakin vuosittain. Toiset toipuvat nopeammin kuin toiset. Ajan saatossa naiset ja miehet ovat kehittäneet erilaisia selviytymismekanismeja kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin. Miehet eivät edelleenkään synnytä, joten naisten keho on mukautunut raskauden ja synnytyksen vaatimiin muutoksiin ja tiukkoihinkin paikkoihin. Niin flunssan kuin muidenkin kiputilojen kokemiseen vaikuttaa fyysisen kunnon ja geenien lisäksi myös henkinen kestävyys ja oma asennoituminen. Fyysisten voimavarojen lisäksi nykyisin keskitytään tutkimaan myös henkistä kapasiteettia ja kestävyyttä.
Jokaisen yksilölliset voimavarat, huolimatta sukupuolesta, riippuvat monesta asiasta kuten ympärillä olevasta tukiverkostosta. Hyvin harva synnyttää yksin, puolison puristus pahimman kipuaallon iskiessä tai synnytysavustajan silitys polttavien supistusten aikana on äärettömän tärkeä. Ilman tieteellistä tutkimustakin jokainen synnyttänyt, masentunut, sairastanut ja menetyksen kokenut henkilö tietää läheisen tuen pelastavaksi. Kosketus, rauhoittavat sanat ja myötäeläminen on sielunlääkettä, jota ei voi mitata tai määrätä reseptillä. Jospa miesflunssaa potevan karskin karjun sympatian ja läheisyyden tarve onkin tapa hankkia mielihyvähormoneja kun olo on kurja. Jospa sympatia, höyryävän kuuma keitto ja läheisyys ovatkin tulevaisuuden reseptivapaita lääkkeitä?
Reply