Influenssan on lähes jokainen aikuisista sairastanut ainakin kerran elämässään. Se on virussairaus, joka etenee epidemioina etenkin talvisaikaan. Influenssavirukset ovat tavallista flunssavirusta paljon vahvempia, mutta yleensä parin viikon lepo ja runsas nesteiden nauttiminen auttavat taltuttamaan ne. Historiasta tunnetaan kuitenkin kolme maailmanlaajuista epidemiaa eli pandemiaa, jolloin tavallista vastuskykyisempi influenssavirus riehui ympäri maapallon.
Espanjantauti niitti tuhoa vuosina 1918–1919. Euroopassa oli silloin ensimmäinen maailmansota, ja koska sotasensuuri salasi uutiset taudeista, tuli täysimittainen pandemia julkisuuteen vasta, kun se levisi sodan ulkopuolella olleeseen Espanjan. Tästä syystä influenssan nimeksi vakiintui espanjantauti. Levitessään ympäri maailman virus muuntui, joka osaltaan selittää suuret kuolleisuusluvut. Tämä kaikkien aikojen pahin influenssaepidemia vaati 50 miljoonaa kuollutta.
Maailmanlaajuisia pandemioita
Kaksi muuta historiallista influenssapandemiaa ovat olleet aasialainen vuosina 1956–1958 sekä hongkongilainen vuosina 1968–1969. Viime aikoina lintuinfluenssa on huolestuttanut viranomaisia, sillä virus pystyy siirtymään linnuista ihmisiin ja kuolleisuusprosentti on korkea sekä linnuissa että ihmisissä. Muuttolinnut eivät kuitenkaan kuljeta virusta mukanaan, vaan sen on todettu leviävän maailman kolkasta toiseen siipikarjan kuljetusten mukana.
Viimeisimmän pandemian aiheutti niin sanottu sikainfluenssavirus, joka kesti vuodesta 2009 vuoteen 2010. Virus aiheuttaa tavallisten oireiden lisäksi hengitysvaikeuksia, paineen tunnetta tai kipua rinnassa, sekavuutta, voimakasta oksentelua ja sekavuutta. Nimensä mukaisesti virus esiintyi alun perin sioissa, tappava ihmisille siitä tuli, kun virus sekoittui erään ihmisten influenssaviruksen sekä tuntemattoman lintuinfluenssamuunnoksen kanssa. Nykyisin pystytään sikainfluenssasuoja lisäämään influenssarokotteeseen, ja sen taltuttamiseen on olemassa myös erilaisia reseptilääkkeitä.
Vitamiinia ja lepoa hoitoon
Yleensä kausi-influenssa on kuitenkin hoidettavissa kotihoidolla. Sekä tavallinen flunssa että influenssa tarttuvat hengitysilmasta sekä kosketustartuntana. Tärkeää olisikin muistaa pestä käsiä ja pitää itsensä lämpimänä ulkosalla. Flunssan hoitoon riittää muutaman päivän lepo ja runsas neste. Joidenkin lääkäreiden mukaan C-vitamiinin nauttiminen saattaisi lyhentää flunssan kestoaikaa 10–20 prosenttia.
Influenssan oireisiin kuuluvat sen sijaan korkea kuume (38,5–40 astetta), kurkkukipu ja kuiva yskä. Nuha ei kuulu influenssan alkuoireisiin, mutta sen sijaan saattaa esiintyä päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja ja silmien valonarkuutta. Influenssa kestää yleensä kaksi viikkoa ja kengät täytyykin jättää eteiseen ja pysyä kotona. Kannattaa hoitaa itsensä kuntoon levolla sekä runsailla nesteillä, jotta vältytään jälkitaudeilta. Kivun ja kuumeen hoitoon ei pitäisi käyttää aspiriinivalmisteita niiden sisältämän asetyylisalisyylihapon takia, vaan lääkärit suosittelevat parasetamoli- ja ibuprofeenivalmisteita.
Koska influenssa on virustauti, ei antibiooteista ole apua. Influenssaa vastaan voi kuitenkin ottaa rokotteen. Koska influenssavirus muuntuu jatkuvasti, on rokote jokaista vuotta varten erilainen. Maailman terveysjärjestö päättää, mitä viruskantoja otetaan mukaan tulevan talven rokotteeseen.
Reply